Henkilökohtaiset työkalut
MunStadin vetovoimaisuus ja palvelurakenteet
Edellisessä Nettiareenan sisältö- ja rakennetyöryhmän kokouksessa (ma 6.9.2010 klo 13-16) käsittelimme MunStadin vetovoimaisuutta ja palvelurakennetta. Kokouksessä käsittelimme MunStadin tehtäviä hallinnon, mediajulkaisun, vaikuttamisen ja yhteisön näkökulmista ja pohdimme pienryhmissä mm. verkkonuorisotyön, kontaktin sekä sisällön suhdetta keskenään.
Tavoitteena oli kartoittaa miten verkkopalvelu voi tukea viraston ydintehtävää, nuorisotyötä ja tehtäväksi jaettiin aihepiireittäin tehdä A4 kokoinen esitys miten verkkopalvelut kytkeytyvät teitä lähellä oleviin toimintoihin. Samoista aiheista saatetaan pyytää pohdinta useammasta näkökulmasta (kirjoittakaa itseänne lähimpänä olevista teemoista).
Seuraavat kysymykset olivat/saattoivat olla lähtökohtia kirjoittamiselle:
- Mitä nuoret saa siitä / miksi käyttäisivät kyseistä palvelua (vetovoimaisuus)
- Miksi palvelu olisi netissä nuorisotyöllisesti merkityksellinen? (nuorisotyö)
- Miten palvelu nivoutuu reaalimaailmaan (toimintaa taloilla esim. kokkikerho)
Nuorten ryhmät ja nuorten välinen dialogi sekä ryhmäytyminen/ryhmäyttäminen netissä
Netin käyttö on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia luoda kontakteja ja suhteita myös sellaisten ihmisten kanssa joita ei muuten olisi välttämättä edes tavannut.
Nuorten käymä dialogi netissä on alle 25-vuotialle itsestäänselvyys koska netti on alusta alkaen ollut osa heidän elämäänsä . Nuorten eniten käyttämät palvelut netissä ovat chattailu sekä muut interaktiiviset aktiviteetit esim. pelit sekä sosiaaliset mediat.
Suurin ero aikuisten ja nuorten välillä netinkäyttöä ajatellen on että nuoret haluavat näkyä netissä, haluavat kommentteja sekä ennen kaikkea: ovat itse suureksi osaksi luojia niille medioille joita he itse käyttävät. Aikuiset taas haluavat konkreettisen tehtävän netissä, pelkäävät näkyvänsä ja kokevat luonnottomana sen että joku tuntematon haluaa puhua (chattailla). Nettipalveluja luodessa nuorille on muistettava että nuorisokulttuuri itsessään on jo osa Internetiä.
Nuorten ryhmät netissä mahdollistavat myös pienryhmien tiedonkulun nopeammin. Pienryhmien kanssa (esim. facebookin kautta) on toiminut hyvin tapaamisten suunnittelu, valokuvien jakaminen, mielipiteiden esilletuonti jne. Yhteydenotto netin kautta on osoittanut madaltavan kynnystä etenkin niille nuorille jotka eivät muuten liiku nuorisotalolla. Facebookin kautta on suunniteltu diskoja ja kysytty neuvoja ja mahdollisuuksia. Tämä johtaa kontaktiin sellaisiin nuoriin joita ei muuten tapaa avoimessa toiminnassa.
Palvelun nivoutuminen reaalimaailmaan ei mielestäni ole se kaikkein olennaisin osa jos ajatellaan nuorisotyötä netissä. Tärkeää on myös saada yhteys nuoriin jotka eivät ole löytäneet tai omaksuneet nuorisotalon toimintaa ”omakseen”. Netissä usein myös nuoret jotka ovat yksinäisiä löytävät toisensa ja ystävystyvät tai saa kaipaavansa aikuiskontaktin.
Esimerkkejä (hesua) miten netti ja reaalimaailma nivoutuvat yhteen ovat esim. blogi: pienryhmien ja nutan toimintaa raportoidaan kuvien avulla blogissa. Facebookissa pienryhmä tapaamiset ja suunnittelut, chattailua fb:n kautta nuorten kanssa. Yhteydenotot netin kautta (Fb, s-posti, jne) ovat lisääntyneet viimeaikoina, viimeksi tänään tapasin pienen ryhmän tyttöjä joiden kanssa aloitimme diskon suunittelun viikko sitten fb:n kautta ja tänään lyötiin päivämäärä lukkoon.
Nuoret mukana sovellussuunnittelussa
Monet nuoret ovat kasvaneet suurimman, ellei koko ikänsä ympäristössä, jossa tietotekniset ratkaisut jatkuvasti monipuolistuvat. Internet on noussut nuorten tärkeimmäksi ja mielekkäimmäksi mediaksi. Internet, pikaviestimet ja sosiaalisen median palvelut antavat nuorille eri lähtökohdista mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen, osallistumiseen sekä itseilmaisuun. Sisällön lisäksi tietotekniikka tarvitsee palvelunrakentajia, sekä esimerkiksi kiinnostus pelisuunnitteluun ja –toteutukseen on yhtä lailla tärkeää kuin muukin mediateosten tuottaminen; sovellus, pieni tai suuri voi olla yhtä merkityksellistä teoksena kuin media itsessään. Vetovoimana näkisin mahdollisuuden tuottaa median lisäksi omaa ympäristöään rikastavia sovelluksia sekä kannustaa itseilmaisuun.
Nuoret ovat sisällöntuotannon lisäksi herkullinen ryhmä uusien palveluiden rakentamiseen sekä kehittämiseen. Tietotekniikka on laaja ala jota voi lähestyä hyvin eri suunnilta, sekä esimerkiksi ohjelmistotuotanto vaatii hyvin monenlaisia osaajia graafikoista koodaajiin. Nuorisotyöllisesti merkittävää olisi madaltaa kynnystä ottaa osaa sovellussuunnitteluun, tarjota mahdollisuuksia kokeilla eri osa-alueita ja auttaa heitä vahvistamaan identiteettiään sekä löytämään mahdollisia nuorten omia kiinnostuksen alueita. Näistä voi syntyä projekteja omien kotisivujen tai pelien ja tähdätä yhä kunnianhimoisempiin teoksiin. Mikseipä vaikka mahdollistaa nuorille ottaa osaa nuorisoasiainkeskuksen palveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. Pieniin ja isoihin projekteihin voidaan soveltaa hyvin samanlaisia sääntöjä jossa asiantuntija-apu sekä palaute voi motivoida nuorta oppimisessa sekä itseilmaisussa. Tämän kautta myös eri alueiden osaajat voivat kohdata toisensa, luoda verkostoja sekä vahvistaa taitoja.
Raja virtuaali- ja reaalimaailman välillä häilyy yhä enemmän tekniikan kehittyessä ja tekniikan ollessa yhä rikastavampi osa jokapäiväisiä askareita. Tietotekniikka on laaja, monisyinen, joskin verrattain nuori tekniikan ala, jossa on edelleen jonkin verran ”nuoren alan lastenvaivoja”, mutta myös paljon vakiintuneita käytäntöjä ja työtä helpottavia menetelmiä. Antamalla nuorille työkaluja sovellussuunnittelussa sekä jakamalla asiantuntijaosaamista madalletaan kynnystä ottaa osaa myös sovellusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Reaalimaailmassa tämä voi yhdistyä esimerkiksi mielenkiintoiselle alalle pääsemiseen, uusien sosiaalisten kontaktien syntymiseen tai vain oman osaamisen kehittämiseen.
Luotsien tarpeita Nettiareenan suhteen (Luotsi ja kohdennetut palvelut)
Luotsitoimintoihin otetaan 12-15-vuotiaita kasvuunsa tukea tarvitsevia nuoria jonkun tahon lähettämänä (esimerkiksi oppilashuoltoryhmän). Nuori viettää Luotsissa noin vuoden pituisen ajan ja hänelle laaditaan henkilökohtainen tukiohjelma sekä tukiverkosto. Toiminta on siis suljettua yksilö- ja ryhmätyötä.
Luotsissa olisi tarvetta sekä yksilö- että pienryhmäkeskustelulle verkossa. Ohjaaja voi tukea nuorta/pienryhmää myös verkkokeskusteluissa. Nämä olisivat kuitenkin luotsin omia suljettuja foorumeita. Toki nuoria voisi myös innostaa olemaan yhteydessä alueen nuorisotalon ohjaajiin etenkin luotsiasiakkuuden loppuvaiheessa. Luotsitoiminnan tarkoitus on kiinnittää nuori omaan arkeensa ja kotialueelleen. Olisi myös kiinnostavaa auttaa ja ohjata nuorta muihin aktiivisiin nettiryhmiin (kokemaan, oppimaan, kotoutumaan, saamaan uusia ystäviä, harrastuksia jne).
Nuoret tarvitsisivat myös tietoa harrastemahdollisuuksista, palveluista, opiskelusta, asumisesta jne selkeästi ja helposti löydettävistä paikoista. Jos nuoret tekevät nettiareenaa, on se varmasti keino, jolla saadaan muitakin nuoria sitä käyttämään ja pikkuhiljaa myös itse tekemään. Jos harrastemahdollisuuksia arvioi/esittelee/suosittaa toinen nuori, tulee nettiareenasta oikeasti osallistava ja interaktiivinen eikä vaan markkinointi- tai info-kanava.
Luotseissa toimii myös useita erilaisia kasvatuksellisia pienryhmiä, joissa varmasti syntyisi erilaista nettiin muidenkin näkyville laitettavaa materiaalia. Oman työn julki saaminen sekä mahdollinen palaute on nuorelle erittäin tärkeää.
Luotseissakin on paljon monikulttuurisuustaustaisia nuoria, joista osan kielitaito on erittäin ohutta. Voitaisiinko nettiareenalla myös ”kotouttaa” nuorta? Selkosuomea ohjeissa, nuoren oikeuksissa, nuorten palveluissa, tukitoimissa jne. Varmasti nuoret haluaisivat toimia areenalla myös omalla kielellään. Ei mikään ihan yksinkertainen asia, jonkun aikuisen ehkä pitäisi tietää mitä areenalla tapahtuu?
Olisiko nettiareena sitten paikka, jossa nuorten vanhemmillekin olisi asiallista tietoa ja ”hyviä esimerkkejä” nuorten toiminnasta? Sukupolvien välistä kuilua on syytä aina yrittää ”silloittaa” eli voisivatko nuoret ja vanhemmat jotenkin kohdata nettiareenalla? Nuori kysyy vanhemmalta ja vanhempi nuorelta-foorumi?
Vaikka siis Luotsitoiminnat tarvitsevat suljettua keskustelumahdollisuutta ja omia verkkoryhmiä, toivomme kuitenkin mahdollisuuksia liittyä ja liittää nuorta pikkuhiljaa myös muihin ihmisiin/harrasteisiin/ryhmiin.
Luotsien ohjaajat voisivat keskustella muiden ohjaajien kanssa ja varmasti luotsiohjaajilla olisi paljon erityisosaamista jakaa muille, mikäli työaika sen sallii. Luotsissahan työskentelee myös sosiaaliohjaaja ja terveydenhoitaja ja nuoriso-ohjaajat ovat kohdennetun työn ammattilaisia. Jopa konsultaatio voisi olla mahdollista? Intran keskustelu ei toimi, mutta olisi mukavaa ja tärkeää, että toimiva keskustelumahdollisuus olisi myös työntekijöillä. Vinkkejä leiripaikoista, toiminnoista yms aina tarvitaan myös.
Uutiset ja tiedon jakaminen
Keskityn tässä uutisiin, koska uskon, että Kompassin väen tulokulma asiaan täydentää tuota tiedonjakamista nuorisotyöllisestä näkökulmasta.
Ketkä tuottavat uutisia?
MunStadissa olisi hyvä olla tavoitteena, että uutisia tuotetaan yhteisöllisesti. Uutisia pystyisivät luomaan niin viestinnän työntekijät kuin ohjaajat taloilta ja eri toiminnoista (esim. NÄT, Kompassi, Luotsi).
MunStadissa uutisia tuottaisivat myös nuoret, nuorten ryhmät ja nuorten järjestöt.
Olisi hyvä, jos uutisia pystyisivät MunStadissa julkaisemaan myös muut toimijat (esim. järjestöt/organisaatiot/muut virastot), jotka järjestävät nuorille toimintaa/tapahtumia (esim. MLL, Allianssi, Hkin kulttuurikeskus). Palvelua pitäisi markkinoida kaikille em. toimijoille, jotta sinne saataisiin tarpeeksi materiaalia -> jotta sinne saataisiin käyttäjiä
Mitä uutiset ovat?
Uutisilla tarkoitetaan tässä julkaisuja, jotka voivat olla tekstiä ja kuvia, videoita tai ääntä.
Uutisia pitää voida kommentoida.
Mistä ne kertovat?
Uutiset ovat tietoja toiminnasta, tapahtumista, ajankohtaisista ilmiöistä jne. Uutinen ei tässä tarkoita ns. oikeaa uutista, joka valikoituu uutiskriteereiden mukaan. Uutinen voi olla myös ilmoitus diskoillasta, informatiivinen haastattelu tai kertomus.
Mikä paranee?
Pois yksisuuntaisesta viestinnästä -> konsepti on vanhentunut -> nuoret haluavat kaksisuuntaista viestintää
Nuoret saisivat nykyistä paremmin tietoa heille suunnatuista tapahtumista ja tarjolla olevista mahdollisuuksista (esim. koulutus, Sponssi), kun tieto keskittyisi yhteen paikkaan. Toki sitä pitäisi levittää myös yhteisöpalveluissa (FB, Galtsu, Twitter ym.).
He voisivat itse viestiä omista tapahtumistaan tai heitä kiinnostavista ilmiöistä muille, myös ennalta tuntemattomille nuorille (omasta näkökulmastaan).
Uutisen kulku MunStadissa
Julkaisuja voidaan julkaista kolmella eri tasolla:
1) Nettiareenan etusivulla 2) Nettiareenan pääkategorioissa 3) Talojen / Palvelujen omilla sivuilla
Käyttöoikeudet määräävät
Etusivulle nostot toimituksen moderoinnin kautta
Tähän ppt-esitys Julkaisukomponentista
Uutisten ja mediajulkaisujen rajapinta?
Uutiset liittyisivät kiinteästi Tapahtumakalenteriin -> kalenterista nostoja uutisiin (sekä nuoret että työntekijät)
Kulttuurinen nuorisotyö (artistipankit, tapahtumat)
Nuorille internet on hyvin suuri osa heidän elämää ja erityisesti sosiaalista elämää. Nuorilla raja reaalimaailman ja Internet-maailman kohdalla on varsin häilyvä. Netissä tavataan ystäviä, vaihdetaan ajatuksia ja mielipiteitä, siellä tuodaan omaa persoonaa esille ja haetaan tietoa, sekä kulutetaan aikaa erilaisten viihdepalveluiden parissa. Toiminnat Internetissä ovat samoja mitä reaalimaailmassakin, ainoastaan toimintaympäristö ja tavat poikkeavat. Millä tavalla me nuorisotyönammattilaiset voimme kohdata nuoria verkossa ja mitä välineitä ja taitoja se vaatii meiltä? Vaikka verkkonuorisotyö on jo löytänyt oman paikkansa kunnallisessa nuorisotyössä, voidaan se edelleen nähdä eräänlaisena peikkona ja ylimääräisenä rasitteena.
Netin kautta voidaan tavoittaa todella suuria määriä nuoria ja myös niitä nuoria jotka eivät muutoin hakeutuisi kunnallisen nuorisotyön pariin, kuten vaikkapa nuorisotaloille. Radiolla meni aikoinaan 38 vuotta kerätä 50 miljoonaa kuulijaa, televisiolla meni 13 vuotta saada sama määrä katsojia, Internetillä kesti 4 vuotta tavoittaa 50 miljoonaa käyttäjää ja Facebookilla kesti ainoastaan 9 kuukautta saada 100 miljoonaa käyttäjää. Tämä tarkoittaa sitä, että uudet sosiaalisen median palvelut kiinnostavat ihmisiä ja iso osa käyttäjistä on nuoria ja nuoria aikuisia. Nuorisotyön onkin löydettävä ne työkalut ja paikat netissä jossa voidaan nuoria tavoittaa ja jossa heille voidaan tarjota nuorisotyöllistä tukea tai palvelua.
(lainaus Marcus Lundqvist)
Bänditoiminta sekä osana avointa toimintaa että erityisnuorisotyötä on yksi selvästi toimiva käytäntö. Sen avain on kuitenkin toimintaa ohjaavan henkilön kompetenssi ja nykyajalle tarpeellinen refleksiivisyys. Se viittaa kykyyn kommunikoida, ammentaa nuoria motivoivista musiikkisuunnista, olla tietoinen ajan musiikkitrendeistä ja eläytyä aidosti nuorten bänditoimintaan (vrt. Lash 1994)
Hyödynnetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevia sosiaalisen median työkaluja ja niistä kootaan tietovirta omille kotisivuille. Sekä, sisällön hallinta pitää olla kunnossa.
Nettiareena, josta nuoret löytävät kiinnostavaa tietoa, mutta voivat myös jatkaa matkaa vaikka Muusikoiden net, Metelli.net , Basso.fi, Hitlandis.com, Rockdata, facebookkiin tai yleensäkin alan muihin olemassa oleviin sivustoihin.
Sosiaalisen median kenttä tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia nuorisotyölle kohdata nuoria verkossa. Kohtaaminen ei rajoitu pelkästään nuoriin, vaan uudet työkalut luovat hyvät edellytykset solmia verkostoja myös muiden ammattilaisten ja alalla toimijoiden kanssa.
Vaikuttaminen
Pohdintoja MunStadista ja vaikuttamisesta (NÄT)
Kirjoitan yleisellä tasolla omien ajatusten pohjalta. Nuorten Ääni -toimituksen toiminta perustuu muihin julkaisukanaviin (HS, YLE) ja omaan työskentely-ympäristöön (wiki), jotka eivät ole näillä näkymin korvattavissa. MunStadi voisi toki toimia mainoskanavana ja näyteikkunana, mutta siinä suhteessa NÄT ei eroa muista toimijoista. Nuorten kanssa kysymyslistaa en ole ehtinyt käydä läpi.
Mitä nuoret saa siitä / miksi käyttäisivät kyseistä palvelua (vetovoimaisuus)
Vetovoimaisuus syntyy siitä, että palvelu vastaa nuorten tarpeita. Kaupallisista näkökulmista havaitut tarpeet on jo täytetty, joten niiden kanssa ei kannata kilpailla. Jäljelle jäävät nuorisoasiainkeskuksen määrittelemät/arvioimat tarpeet ja niiden ulkopuolelle varmasti paljon muita tarpeita, joista emme tiedä mitään. Näiden suhteen palvelun pitäisi olla joustava ja reagoiva. Kuten nuorisotyössä muuallakin – esimerkiksi tavallisella nuorisotalolla – nuorille pitäisi syntyä kokemus välittömästä osallisuudesta siihen, mitä ympärillä tapahtuu.
Miksi palvelu olisi netissä nuorisotyöllisesti merkityksellinen? (nuorisotyö)
Tässä kohtaa kannattaa katsoa verkkonuorisotyön arviointikriteerejä. Niissä on paljon vaatimuksia, joiden toteuttamisessa MunStadi voi olla työväline. Periaatteessa sen pitäisi riittää – tai sitten kriteerit ovat liian löysät…
Miten palvelu nivoutuu reaalimaailmaan (toimintaa taloilla esim. kokkikerho)
Nuorisotyöllinen merkitys kytkeytyy sekä palvelun vetovoimaisuuteen että reaalimaailmaan. Jos käytämme nettiareenaa osana sitä jo vetovoimaista työtä, jota teemme, myös nettiareena on vetovoimainen. Jos se palvelee tarpeitamme paremmin kuin jo olemassa olevat palvelut!
Vaikuttamistoiminnassa nettipalveluita tarvitaan ainakin seuraavin käytännön asioihin: toiminnan suunnittelu, kokoontumisten esityslistat ja muistiot, tiedon jakaminen ryhmän kesken, tiedotus ulkomaailmaan, keskusteluympäristö… Näiden painotus riippuu hyvin paljon ryhmän toiminnasta. Esimerkiksi Nuorten Ääni -toimituksessa ei käytetä nettiä juuri lainkaan keskusteluympäristönä, vaikka/koska kokouksissa keskustellaan paljon.
Nivoutuminen reaalimaailmaan on kuitenkin olennaista. Nuoret tuskin kovin sankoin joukoin haluavat vaikuttaa MunStadiin. He haluavat vaikuttaa kouluun, nuorisotaloihin, yrityksiin, kuluttamiseen, ympäristöön ja omaan elämäänsä.
Vaikuttaminen ("aloitekanava")
Verkkovaikuttamisen väline nuorille - osa nuorten koko kaupungin tasoista vaikuttamisjärjestelmää
Helsinkiin suunnitellaan parhaillaan otettavaksi käyttöön nuorille suunnattua verkkovaikuttamisen palvelua, joka mahdollistaisi nuorten osallistumisen alueellisten ja paikallisten asioiden valmisteluun. Palvelua on lähdetty kehittämään jo useissa Suomen kunnissa käytössä olevan Aloitekanava.fi -palvelun pohjalta. Helsinkiin kehitettävän verkkovaikuttamisen työkalun on tarkoitus mahdollistaa sekä nuorten omien ideoiden esiin tuomisen että kunnassa valmisteilla olevien asioiden asettamisen kuultavaksi ja kommentoitavaksi nuorille.
Tarve verkkovaikuttamisen työkaluun on noussut nuorilta itseltään sekä eri virastoilta. Nuoret ovat toivoneet mahdollisuutta vaikuttaa ja kertoa omia mielipiteitään verkossa. Toisaalta virastot ovat toivoneet verkkokuulemisen työkalua, jonka avulla saataisiin kysyttyä laajasti nuorten mielipiteitä.
Vetovoimaisuus
Verkkovaikuttamisen työkalun demoversio on tarkoitus julkaista marraskuussa Avointen Foorumien yhteydessä nuorten vaikuttamismallin kommentointia ja ideointia varten. Palvelun on tarkoitus mahdollistaa foorumeissa käynnistetyn kommentoinnin ja kannanottojen jatkaminen verkossa. Ajatuksena on, että nuorten videomielipidekirjoitukset voisivat toimia johdantona teemalle, josta toivotaan nuorten ideoita tai kommentteja. Demoversiossa nuoret voisivat itse tuottaa nuorten vaikuttamisjärjestelmän kehittämisen taustoituksesta esittelyvideon.
Palvelun kautta nuoret voivat helposti esittää omia ideoitaan vaikuttamismallista ja kommentoida mallin toimivuutta sekä esittää omia toiveitaan mallista. Palvelun vetovoimaisuutta lisää sen kytkeminen sosiaaliseen mediaan. Palvelun kehittämisessä on huomioitu käyttäjälähtöinen suunnittelu. Nuorten kanssa on keskusteltu, mitä ominaisuuksia palvelussa pitäisi olla ja minkälainen fiilis käyttökokemuksesta pitäisi syntyä. Nuoret on tarkoitus ottaa mukaan myös palvelun ulkoasun kehittämisessä.
Nuorisotyö
Palvelu mahdollistaa laajasti nuorten osallistumisen verkossa. Tavoitteena on kehittää mahdollisimman matalan kynnyksen vaikuttamisen kanava erilaisille nuorille ja vahvistaa nuorten osallisuutta ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamista.
Miten palvelu nivoutuu reaalimaailmaan?
Demovaiheessa palvelu kytkeytyy nuorten vaikuttamisjärjestelmän kehittämistyöhön. Tavoitteena on, että saataisiin mahdollisimman monenlaisten nuorten ehdotukset ja näkemykset esiin vaikuttamismallista.
Mahdollisessa jatkokehittämisvaiheessa nuoret voivat osallistua palvelun kautta muun muassa oman asuinalueensa kehittämiseen ja erilaisten paikallisten asioiden valmisteluun.
Verkko alueellisessa nuorisotyössä
Alueelliset nuoriso-ohjaajat käyttävät nettiä työssään tällä hetkellä pääosin Facebookin kautta. Tähän yhtenäisyydet loppuvatkin ja tavoista olla läsnä Facebookissa on paljon hajontaa. Joillakin taloilla on Facebook-sivu, toisilla taloilla taas Facebook-"henkilöprofiili". Lisäksi on erilaisia Facebook-ryhmiä sekä nuoriso-ohjaajien henkilökohtaisia "työtunnuksia". Facebook-työtä rasittaa jatkuva epäselvyys työn jatkumisesta. Tämä aiheutuu siitä, että työtunnukset ja talojen "henkilöprofiilit" rikkovat Facebookin käyttösääntöjä, jolloin läsnä on kokoajan epävarmuus siitä kielletäänkö työ oman organisaation johdon toimesta tai poistetaanko tunnus Facebookin ylläpidon puolesta.
Myös IRC-galleriassa on edelleen talojen tai yksittäisten nuoriso-ohjaajien tunnuksia. Omalla talollamme käytämme IRC-gallerian blogitoimintoa, joka saa lukijoita lähinnä siten, että se jaetaan Facebookiin. Blogissa kerrotaan kuvin ja sanoin mitä nutalla on tapahtunut tai tulee tapahtumaan. Yleisesti vallalla on tunne, että galleria on melkoisen hiljainen tätä nykyä.
Verkon kautta palvellaan niin niitä nuoria jotka käyvät kuin niitä jotka eivät käy talolla.
Verkon kautta talon kävijänuoriin saadaan syvempi kontakti, kun he Facebookin kautta tavallaan avaavat oman nuorisotalon ulkopuolisen elämänsä nähtäväksi ja jaettavaksi. Verkon kautta aloitettua juttua on helppo jatkaa nuorisotalolla, joka on avuksi etenkin niiden nuorten kanssa joilla ei ole parhaat mahdolliset sosiaaliset taidot. Talon ulkopuolisiin nuoriin yhteyttä haetaan etenkin siinä mielessä, että heidät saadaan kutsuttua verkon kautta ns. "tavallisen toiminnan" pariin. Verkon kautta tulee jatkuvia kutsuja mukaan johonkin toimintaan. Nuorisotalolle on myös helpompi tulla kun tietää jo vähän mitä siellä tapahtuu. Osa nuorista saattaa tosin myös jäädä pelkästään verkon kautta tavoitettaviksi.
Kuten tavallisessakin nuorisotyössä, myös verkkotyössä tärkeää on nuorten kohtaaminen ja vuorovaikutuksellisuus. Nuorten kanssa vaihdetaan kuulumisia verkossa samaan tapaan kuin normaalissa toiminnassa. Useimmat nuoret haluavat verkon kautta vain jutella arkipäiväisistä asioista. Ongelmalähtöiset yhteydenotot ovat kohtuullisen harvinaisia, mutta niitäkin on. Verkkoa hyödynnetään myös pienryhmätyöskentelyssä, esimerkiksi tapahtumien suunnittelussa. Lisäksi ohjaajat surffailevat alueen nuorten profiileissa ja seuraavat keskustelua. Huolta aiheuttavaan keskusteluun tai kommentointiin on puututtu mahdollisuuksien ja tilanteen mukaan. Ongelmatilanteiden suhteen on arvokasta, että nettipersoonan takaa löytyy ”oikea” ihminen ja työntekijä joka voi selvitellä tilanteita myös reaalimaailman puolella. Nuoriso-ohjaajat ovat myös alueen nuorille luotettavia verkkokontakteja, koska naamat ovat tutut esimerkiksi kouluyhteistyöstä. Epävarmuutta siitä, onko nuoriso-ohjaaja ”oikea”, ei ole.
Nuorisotyöllisen ulottuvuuden lisäksi Facebook tarjoaa mahdollisuuden myös tehokkaaseen ja nopeaan tiedotukseen. Tiedotusta tehdään nuorisotalon asioista ja tapahtumista sekä kaikesta nuorten elämään milloinkin kuuluvasta. Myös sopivan näköisten työpaikkojen tai harrastemahdollisuuksien täsmämarkkinointia tehdään.
Tiedotuksen ja mainonnan käyttöön Facebook-sivu on hyvä, muuhun se ei oikein taivu. Itse käytämme yleiseen tiedottamiseen Facebookin ryhmä-toimintoa, mutta suurella todennäköisyydellä siirrymme käyttämään Facebook-sivua, kunhan uuden talon uusi nimi on selvillä. Hyvä ominaisuus ryhmässä on sen mahdollistama yksityinen viesti kaikille ryhmän jäsenille. Facebook-sivu sen sijaan näkyy edemmän käyttäjien etusivulla ja sille on myös mahdollista luoda mielenkiintoisempi visuaalinen ilme "välisivun" avulla.
Haasteena verkossa tehtävän nuorisotyön suhteen on ainakin se, kuinka se saadaan vietyä pelkkää keskustelua laajemmalle tasolle. Tälläkin hetkellä verkkokontaktit rinnastetaan nuorisotalon käyntikertoihin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jotta niitä voitaisiin todella rinnastaa, myös verkkotyön tulisi sisältää enemmän tavoitteellista ja kasvattavaa nuorisotyötä. Taloilla, vaikka nuorten kanssa toki suurin osa ajasta sielläkin jutellaan ja vaihdetaan kuulumisia, nuoria myös altistetaan monenlaiselle kasvattavalle toiminnalle, esim. talodemokratiatoiminta ja muut nuorisotalojen yhteisölliset pelit ja aktiviteetit. Joten kuinka viedä verkkotyö ikään kuin seuraavalle tasolle, jolloin verkossa ”kasvatetaan”?
Nuorisotalojen talodemokratiassa verkkoa ja nettiareenaa voisi käyttää ainakin ehdotusten ja ajatusten keräämisen tai pienten äänestysten tekemiseen. Myös talokokousten esityslistat ja muistiot voi kirjata nettiin kommentoitavaksi. Tähän dokumenttien julkaisemiseen oman talon sivuilla olisi hyvä olla helppokäyttöinen toiminto, jonka avulla myös esim. retkien lupalaput tms. saataisiin talon sivuille vapaasti tulostettavaksi.
Nettiareenan suhteen nuoria palvelee ainakin sen tarjoama julkaisukanava erilaisille tuotoksille. Myös nuoria koskeva tiedotus ja uutiset saavat toivottavasti portaalia paremman alustan. Tiedotuksen sekä julkaisun suhteen tulee olla mahdollisuus jakaa se muiden palveluiden, esim. Facebook-sivujen kautta.
Nettiareenan nuorisotyöllisyys on mielestäni hankala asia kommentoitavaksi. Nuorisotyötä on totta kai myös julkaisu ja muu mediakasvatuksellinen toiminta, mutta suurin kysymys liittynee siihen ovatko nuoriso-ohjaajat tavoitettavissa nettiareenan kautta vai eivät? Itse olen sitä mieltä, että parasta olisi tällä hetkellä että kaikki voisi jatkua ennallaan ja voisimme olla Facebookissa työntekijäprofiileillamme. Tämä on kuitenkin niin monimutkainen ja hankala kysymys, että vaihtoehto B.tä ehkäpä tulee pohtia. Se aika, kun verkkopalvelun omistajan kanssa on voitu sopia sen hyödyntämisestä julkisen sektorin toiminnassa, lienee takana. Facebook ja muut ylikansalliset palvelut tuntuvat olevan liian kaukana ja kalliita yhteistyöstä sopimiseen. Tulevaisuus tosin varmasti tuo tullessaan uusia ohjelmia ja löyhempiä käyttöehtoja. Mutta tulisiko nettiareenaan tässä vaiheessa luoda "toiseksi paras" eli työntekijäprofiilit, joiden avulla nuoria voisi privaatisti kohdata? Ohjaus tähän omaan palveluun tosin vaatisi ponnistelua, joten kysymys on ehkäpä että ottaako tämmöinen palvelu enemmän kuin antaa? Se ei kuitenkaan tarjoa lähellekään samanlaisia mahdollisuuksia nuorten elämässä läsnä olemiseen kuin Facebook, mutta saattaa olla melkoisen vaativaa ylläpitää.