Henkilökohtaiset työkalut
Sisällysluettelo |
Kokouksen nimi ja päivämäärä
Nettiareenan sisältö- ja rakennetyöryhmän kokous 30.9.2010.
Läsnäolijat
Henna-Kaisa (pj), Arto (siht.), Suvi, Sanna P., Lilli, Ismo, Antti S.
Asialista/lähtökohdat kokoukselle
Mitä tarpeita ja toiminnallisuusmäärityksiä voimme ottaa ennakkotehtävistä? (ks. ennakkotehtävät: http://happi.nettiareena.fi/wiki/index.php/Nettiareenan_sisältö-_ja_rakennetyöryhmä_20100930_ennakkotehtävät)
Mitkä näistä tarpeista ja toiminnallisuuksista ovat sellaisia että ne voidaan muuntaa suoraan nettiareenassa oleviksi toiminnallisuuksiksi?
Mitkä näistä toiminnallisuuksista ovat sellaisia jotka vaativat tarkentavia toimintamalleja pelkän nettiareenassa toteutettavan toiminnallisuuden (komponentin) sijaan?
Esimerkkinä chat: onko Facebook paras paikka vai luodaanko oma chat-moduuli nettiareenaan/talon sivulle? Tämä on periaatteellinen linjaus, koska haluammeko olla siellä missä nuoret ovat, vai yritämmekö saada nuoret meidän palveluun o Mitä lisä/tukitoimintoja/toiminnallisuuksia tarvitaan näiden ratkaisujen lisäksi/tueksi, toteutettiinpa esim. chat kummalla tavalla tahansa? Nuoret tässä vaiheessa konkreettisesti mukaan; haluavatko nuoret sosiaalisen median lisäksi dialogia nettiareenaan? Entä ryhmätilat -> Mihin voimme käyttää esim. FB:n ryhmiä? Mihin ne taas eivät taivu (esim. Luotsin tarpeet) Entä valokuvat, videot, keskustelut? Mitä hyvää ja mitä huonoa on siinä että sisällöt/dialogi on facebookissa (tai jossakin muussa sos. med. palvelussa)?
Käyttäjäryhmiä
Ne jotka käyvät taloilla
Ne jotka tavoitetaan erikoistoiminnassa (esim. Narri, NÄT)
Ne jotka tavoitetaan verkossa
Ne joita ei tavoiteta tällä hetkellä ollenkaan
Yleistä
Kannattaisiko kyselyitä lähettää myös kaikille verkko- ja mediaohjaajille (ALPO) tarpeiden keräämiseksi? (Sanna)
Jos facebook menee puihin, niin millä jatketaan; epävarmuutta ilmassa (Sanna)
Facebookissa ei saa tällä hetkellä chat -logeja talteen, tämä on ongelma
Netari käyttää omaa chat -palikkaa. Facebookissa? Ainakin IRC -galleriassa IRC -galleria ollut aikaisemmin verkkoviestintäkanava
Jonkunlaista “kohtaamistilaa” kaivataan.
Twitteriä käytetään Nuorten media, Flickr käytössä, Vimeo ja YouTube -palveluita pyritään ottamaan yhä enemmän käyttöön (Antti)
Videot ja sisällöt leviävät parhaiten Facebookissa nuorten viestinnän ja jakelun kautta
Sisältö moneen eri paikkaan: Ei pelkästään hattu.net, vaan tavoite on julkaista nuorten kultturillista nuorisotyötä ja teoksia, “Aivan sama missä ne julkaistaan, kunhan ne saadaan esille” -Antti
Musiikki isoin ongelma; Gramex, tekijänoikeusjärjestöt, heidän alla toimivien yhtyeiden/artistien materiaalien julkaiseminen.
Nuorten tekijänoikeudet -> ratkaisuna esim. Youtuben kanava, jossa voidaan huolehtia HFR:n materiaalin tekijänoikeuksista
Leireillä nuoret perustavat esim. ryhmiä facebookissa, joissa toiminnan tuloksia julkaistaan: NK seuraa sitten nuorten ryhmiin
Tärkeintä on idea että nuoret voivat laittaa itse tapahtumat ja tuotannot
Nykyään streamauspalvelut yms. ovat yleistyneet; helpottavat esim. tapahtumien livestreamausta.
Nuorille epäselvää omat sekä muiden tekijänoikeudet. “Se on netti” -Henna-Kaisa
Nuorten näkökulma: Parempi mitä laajemmalle teokset leviävät
Työtila median tekemisessä: Pienen piirin jako esim. työstövaiheessa (facebook), julki myöhemmin esimerkiksi youtubessa
“Rajapinta” meidän ja nuorten julkaisemisen välillä
Diaspora: Facebook joka on hajautettu useille eri palvelimille
Käyttäjäprofiilit, voisiko liittää AD:hen jotta ei tule liikaa “profiilien tulvaan” => AD profiili on jo olemassa, käyttää sitä työntekijöillä palveluun kirjautumiseen
Jos intra -keskustelu halutaan siirtää nettiareenaan niin tarvitaan suljettu alue työntekijöille joka ei ole julkinen: Työntekijöiden alue.
Aikuisille ei varsinaisesti markkinoida nettiareenaa, mutta ei varsinaisesti haluta pitää aikuisia esim. ryhmissä. (ei prioriteetissä isoimpana). esimerkki Vilma: koetaan ärsyttävänä nuorten keskuudessa, mutta esimerkiksi vanhemmat ja opettavat kokevat sen hyödyllisenä kommunikaatiovälineenä.
MunStadin vetovoimaisuus (yleistä)
Jos nettiareenaa käytetään työvälineenä jo vetovoimaisissa palveluissa (ääni ja vimma, kokkikerho) niin silloin nettiareenakin on vetovoimainen. Nivoutuminen reaaliaikainen on oleellista koska nuoret haluavat vaikuttaa omaan elämäänsä (kouluun, ympäristöön), ei munstadiin. Munstadin pitää vaikuttaa niihin ympäristöihin.
Verkkonuorisotyön alle Verkko- ja mediaohjaajille kysymyksiä profiiliasioista (keskusteltiin aikaisemmin AD:n yhteydestä) Mitä tapahtuu jos facebook -profiilit häviävät? Nuorten kanssa kommunikoimalla voisi tulla lisää konkretiaa: Missä ja miten voisit käyttää tätä palvelua, mihin ei ole verkkopalvelua nyt, mitkä ovat facebookin puutteet. Kaupalliset tarpeet on jo täytetty (kaupalliset tahot ja toimijat, yritykset), viraston tarpeet tiedetään, mutta mitkä ovat ne nuorten tarpeet joita ei vielä tiedetä (mitä facebook, youtube, google ei tarjoa) Mitkä verkkonuorisotyön tavoitteet ovat sellaisia johon tämänhetkiset palvelut eivät tällä hetkellä koske: Näihin nettiareenan tulisi kohdentua.
Nuorten ryhmät ja ryhmäytyminen Internetissä Reaaliaikainen keskustelu ja keskustelutila plus chat olisivat hyviä Aluksi oltiin henkilöprofiileita facebookissa vastaan, nyt vahvasti sen puolesta, mutta jatkuva epävarmuus on huono asia tapahtuuko taloilla niin paljon että tarvitaan useita blogeja: harvoilla taloilla tarvitaan blogeja (kesätoiminta), mutta yksi “happimainen” uutisvirta toimii: Normaalia on että blogeja tulee ja menee, mutta vaatii adminointia Nuorisotyöllisesti olisi hyvä kannustaa nuoria omiin proggiksiin ja blogeihin, luomaan ryhmiä ja “ad hoc” -julkaisukanavia nuorten käyttöön: se on normaalia netissä: mutta ei tarvi aina välttämättä sitoa sitä virallisiin rakenteisiin (talon blogi ja nuorten blogi, esimerkiksi) (Ismo) Nuorten blogilistat, koostava blogit, linkkejä nuorten omiin blogeihin? RSS -syötteen avulla (standardein menetelmin niitä voidaan koostaa ja jalkaa)
Nykyiset työkalut Nuorten ryhmissä ja ryhmäytymisessä on tällä hetkellä käytetyin työkalu Facebook, jolloin voidaan olla läsnä siinä ympäristössä ja palvelussa jossa nuoret itse ovat ja jota he eniten käyttävät. Facebookin käyttöä vaivaa kuitenkin epävarmuus toiminnan “oikeellisuudesta”, ja pelko siitä miten työprofiileille tulee käymään, saako toiminta jatkua nykyisellään vai kielletäänkö se.
Blogien suhteen tulisi miettiä että tapahtuuko taloilla niin paljon että erillisiä/useita blogeja tarvittaisiin, vai riittäisikö “happimainen” uutisvirta. Nuorisotyöllisesti olisi hyvä kannustaa nuoria omiin projekteihin ja blogeihin (jotka tukeisivat esim. nuorten projekteja sekä niiden tiedottamiseen ja ryhmätyöskentelyyn) sekä luomaan ad-hoc -julkaisukanavia tarpeen mukaan. Tämä on normaalia nykyisissä mediakäytännöissä, blogeja tulee ja menee, eikä niitä välttämättä tarvitsisi sitoa virallisiin rakenteisiin, mutta mahdollisuus niihin olisi hyvä tarjota.
Tarpeet Tarve reaaliaikaselle keskustelulle ja keskustelutiloille on olemassa, chat on jo käytössä esim. Netarissa, voisiko sitä hyödyntää laajemminkin esim. ryhmille ja yksilöille? Nämä kaikki vaativat tosin resursseja eri julkaisukanavien adminointiin. Blogien luomisessa, listaamisessa ja koostamisessa tulee käyttää standardeja menetelmiä jotka ovat jo laajasti käytössä (esimerkkinä RSS -syötteet).
Luotsien toiminta Luotsien kohdalla ei esim. Facebook ole toimivin ratkaisu (ei anonymiteettiä, sisältöä ei haluta esimerkiksi facebookkiin) Käyttäjille tiety kriteerit, eivät tee töitä kaikkien kanssa Alustana tarvitsevat lisää työkaluja Ryhmäytymistä toivotaan, nuorisotaloja verkostoissa jotta sosiaalisia kontakteja voisi lisätä luotsivaiheen loppuvaiheen lisäksi Tiedon jakaminen muille nuoriso-ohjaajille sekä työntekijöille. millä prioriteetilla esim. työntekijöiden välistä kommunikaatiota kehitetään: Verkkonuorisotyössä on hyödyllistä esimerkiksi eritellä eri nuoriso-ohjaajat. Vanhempien tuki tärkeä Yhdellä luotsillä voi olla 10-15 nuorta asiakasta kerralla, 4 ilmansuuntaa, jossa jokaisessa 3–4 luotsia. Puhutaan kuitenkin alle 500 nuoresta (riippuu yksilöllisesti tilanteesta).
Luotsien tarpeista
Luotseilla on tarve sekä yksilö- että ryhmäkeskusteluun verkossa, mutta keskustelut pitää olla luottamuksellisia. Lisäksi anonyyminä kontaktin ottaminen on oltava mahdollista. Täten esimerkiksi Facebook ei ole paras ympäristö, koska luottamuksellisia keskusteluja ei välttämättä haluta sinne. Luotseilta puuttuu alusta joka tarjoaisi heille tällaisia työkaluja.
Lisäksi iso tarve on työkaluille, jotka mahdollistaisivat luotsiohjauksen loppuvaiheessa nuoren ryhmäyttämistä ja sosiaalisten kontaktien lisäämistä nuoren omassa ympäristössä (esimerkkinä nuorisotalot ja jo olemassa olevat nuorten ryhmät). Nuoret tarvitsevat lisäksi tietoa opiskelu-, harraste- ja palvelumahdollisuuksista omalla alueellaan selkeästi yhdestä paikasta.
Kulttuurinen nuorisotyö
Tässä lähinnä musiikkinäkökulma. Keskustelu koski suurelta osin sitä, onko “artistipankki” tarpeellinen. Artistipankilla tarkoitetaan palvelua, jossa nuoret 10 vuotta sitten lasipalatsin sivuilla oli “artistipankki” vireillä Artistipankki: Musiikissa voisi kuvitella tarvittavan, mutta miten sitä hyödynnettäisiin ja miten sitä käytettäisiin. Harvan osa-alueen kohdalla toimii jos kohdennetaan sen tarve meidän nuorisotyöhön. Nyt virkaa ajaa esimerkiksi nuta:n ilmoitustaulu. mutta toivottiinko ilmoitustaulua jossain muuallakin? “Mikä on meidän oma kytky ja mikä on nuoren etu” Asiantuntijapalaute, esim. musiikin parissa TODO: ota yhteyttä esim. johonkin musiikkiryhmään, työryhmään ja kysyä heiltä esim. tästä “artistipankki”. TODO: Selvitä tarve “artistipankin” tarve: ei pelkästään musiikille Tästä on suunnitelmia: Tiina, Jukka Puurula: on olemassa jo suunnitelmia mutta vielä ei ole ollut tekijää / työkaluja sen toteuttamiseen vielää OULU: musiikin tiedotuskeskus / musiikkiin keskittyvä sivusto, jossa on artistit ja harrastemahdollosuudet (kämpät, opetus, välineet) ovat jo listattuina.
Sovellussuunnittelu Tilaa nuorille julkaista juttujaan Aikataululliset ongelmat, resurssit varattava Vaikea selittää johdolle; mikä on tämän fokus Pelit ovat vetovoimaisia, oma tekeminen kiinnostavaa, tulos, palaute Aikataulu ja tulospaine, paine ei kuitenkaan sovi nuorisotyölliseen malliin: “tehdään itse kun se pitää olla ajassa X valmis” Pitää kirjata että tämä on tavoite, prosesseja voi kehittää, mutta myös resurssit on kirjattava Nuoret menevät palveluihin joissa on pelejä (Sanna) Pelit, interaktiivisuus houkuttelevat Pelitalot nettiareenassa rakentamassa yhteisöllisyyttä (kun saadaan enemmän pelitalot)
Pelaaminen MunStadissa
Nuoria houkuttelevat verkkopalvelut, joissa on pelejä. Pelien olisi hyvä olla keskeinen vetovoimaisuustekijä MunStadissa (osa viihtymistä). Suvi tekee Pelityöryhmän kanssa esityksen/”kotitehtävän”, mitä pelaaminen voisi MunStadissa olla. NK:ssa vahvaa pelitoimintaa; setulisi saada myös verkkoon (onko resursseja?).
Sovellussuunnittelu – nuoret mukaan?
Tavoite on, että nuorilla olisi mahdollisuus myös konkreettisesti osallistua sovellussuunnitteluun. Tällä hetkellä siihen ei ole resursseja (vain yksi sovellussuunnittelija ja yksi ohjelmoija). Jos halutaan, että nuoret pääsisivät todella osallistumaan sovellussuunnitteluun, tarvittaisiin lisää työntekijöitä. Kun tehdään nuorten kanssa (nuoret harrastuksenaan), ei voi asettaa tiukkoja aikatauluja ja vaatimuksia eikä tulospainetta. Pitää olla tilaa/aikaa myös kokeiluille/harjoituksille. Ei toteudu tällä hetkellä.
Vaikuttaminen Vaikuttamiskanavaa on kehitetty erillään nettiareenasta, koska sillä on nopeampi aikataulu NÄT:ssä on tällä hetkellä aika vähän yhteistä nettiareenan yhteydessä (erityistarpeet eivät kohtaa) Oleellisinta on se että nuorella on nettiareena ympäristössä välitön kokemus ympäristöstään: Vaikuttamismahdollisuus Kysymys ei ole vain että nuoret voivat julkaista, vaan se miten myös miten nuoret voivat vaikuttaa nettiareenaan rakenteeseen ja vaikuttamismahdollisuuksiin: Kokemus tulisi olla sen tyyppinen että “kaikki tämä on vaikutettavissa, voin vaikuttaa tähän”. Mitkä verkkonuorisotyön tavoitteet ovat sellaisia johon tämänhetkiset palvelut eivät tällä hetkellä koske: Näihin nettiareenan tulisi kohdentua. Jos nettiareenaa käytetään työvälineenä jo vetovoimaisissa palveluissa (ääni ja vimma, kokkikerho) niin silloin nettiareenakin on vetovoimainen. Nivoutuminen reaaliaikainen on oleellista koska nuoret haluavat vaikuttaa omaan elämäänsä (kouluun, ympäristöön), ei munstadiin. Munstadin pitää vaikuttaa niihin ympäristöihin. Nuorten kanssa kommunikoimalla voisi tulla lisää konkretiaa: Missä ja miten voisit käyttää tätä palvelua, mihin ei ole verkkopalvelua nyt, mitkä ovat facebookin puutteet. Kaupalliset tarpeet on jo täytetty (kaupalliset tahot ja toimijat, yritykset), viraston tarpeet tiedetään, mutta mitkä ovat ne nuorten tarpeet joita ei vielä tiedetä (mitä facebook, youtube, google ei tarjoa) Jo olemassa olevien palveluiden hyödyntäminen: “Mikä verkkopalvelu, sovellus tai työkalu sopisi tähän ongelmaan” Missä kohdin ovat suurimmat ongelmat verkkopalveluissa on? M2! Kentällä tällä hetkellä käytössä lähinnä facebook -sivut. galtsu ei enää vedä. Ryhmät toimii paremmin, mutta vaativat henkilökohtaisen profiilin. Esim. talokokoukset: minkä ympärillä ne pyörivät? Tällä hetkellä lähinnä paperi joka laitetaan seinälle. Facebook ja galtsu eivät varsinaisesti ole optimaalisia tähän koska new eivät ole suunniteltuja siihen Miten talodemokration vietäisiin verkkoon? (!!!) Esim. Näistä ja näistä voit äänestää munstadissa, loput hoidetaan talokokouksissa Lähetetetäänkö “osallisuus” -ihmisille kysymyksiä Verkko- ja mediaohjaajille kysymyksiä profiiliasioista (keskusteltiin aikaisemmin AD:n yhteydestä) Mitä tapahtuu jos facebook -profiilit häviävät?
Vaikuttamiskanava
Tuleva vaikuttamiskanava on kehitetty erillään nettiareenasta, koska sillä on nopeampi aikataulu. Vaikuttamiskanavasta tulee kuitenkin osa MunStadia, mikä pitää ottaa huomioon MunStadia suunniteltaessa.
MunStadi ja osallisuus (yleistä)
Oleellisinta on se että nuorella on nettiareena ympäristössä välitön kokemus ympäristöstään: Vaikuttamismahdollisuus. Kysymys ei ole vain että nuoret voivat julkaista, vaan se miten myös miten nuoret voivat vaikuttaa nettiareenaan rakenteeseen ja vaikuttamismahdollisuuksiin: Kokemus tulisi olla sen tyyppinen että “kaikki tämä on vaikutettavissa, voin vaikuttaa tähän”.
Talodemokratia MunStadi voisi olla talodemokratian jatke. Miten toteutetaan? Esim. tietyistä asioista keskustellaan/päätetään talokokouksessa, tietyistä asioista voi äänestää MunStadissa (voidaan ohjata sinne kokouksissa). Voisi helpottaa; pitkät kokoukset joskus vaikeita toteuttaa.
Osallisuusohjaajille (mikäs se virallinen nimi olikaan?) viestiä: miten talodemokratia voitaisiin viedä MunStadiin? Mitä MunStadi voisi tuoda lisää/helpottaa talodemokratiaan?
Nuorten Ääni -toimitus Toimituksella on jo käytössään tarvittavat verkkotyökalut (oma wiki, blogi).
Uutiset: Varmasti etenkin alussa on kriittistä se mitä ja keiden uutisia lähdetään julkaisemaan: eri painoarvot, tärkeitä nuorille suunnatut uutiset; nuorten omat jutut eivät uppoa “markkinoinnin” sekaan. Voitaisiinko hyödyntää nuorten mielestä kiinnostavia asioita: vertaa facebook käyttäjien nostamat jutut: tulee fiilis että voi vaikuttaa sisältöön Miten alueelliset uutiset näkyy ympäriinsä. Keskustan asiat vielä kiinnostavat, mutta miten eri alueiden uutiset näyttäytyy muille alueille? Käyttäjillä täytyy olla mahdollisuus valita mitä hän näkee => ei palveluasetuksista. Vertaa facebook uutisvirtaa. Tarvitsemme Profiilit! Facebook kirjautuminen? Miten tunnistetaan käyttäjät? Kirjastot, koulut, NK:n kortti?
Seuraavat tapaamiset:
to 11.11 klo 13-16 Katso myös 11.11 21:05 TV1: Nuorten juontama ja tekemä A-Talk 9.12 klo 13 - 16
- Asia 1
- Asia 2
- Asia 3
Jos kokouksesta ei ole mitään tiedotettavaa, poista tämä kohta.