Surevat ystävykset: Hans Timola (vas.), Pia Piltz, Joni Sakasho, Paula Kovanen, Ville Haikola, Joona Tuoriniemi ja Milla Puolakanaho.

”Ajateltiin, että kun kerran tehdään musikaali niin tehdään sitten vaikeimman kautta”, naureskelee esityksen ohjaaja Sara Salmenmäki. Hän oli Elisan koreografin Ville Haikolan kanssa toukokuussa 2011 matkalla Lontoossa kun Haikola ehdotti ideaa kuolema-aiheisesta esityksestä. ”Olin alkuvuonna menettänyt läheisiä ihmisiä, joten en aluksi suostunut. Aihe tuntui liian vaikealta”, Salmenmäki kertoo. Yhden vuorokauden suostuttelun jälkeen Haikola sai ystävänsä kuitenkin myöntymään. ”Siksi, että ystävyyttä, rakkautta ja kuolemaa pitää käsitellä ja se pitää tehdä hyvin”, kirjoittaa Salmenmäki esityksen käsiohjelmassa hyväksymisensä syyksi.

Aihe oli Haikolallekin läheinen. ”Eräs ystäväni kuoli, ja seuraavana päivänä hänen siskoltaan tuli tekstiviesti jossa hän välitti kuolleen terveiset, sen mitä tämä oli halunnut sanoa ystävilleen”, hän kertoo. Tapahtuma päätyi mukaan Elisaan, jossa esityksen nimihenkilö on jättänyt läheisilleen näiden elämät uusiin suuntiin sysääviä kirjeitä.

Kun kaksikko palasi Lontoosta, olivat esityksen juoni ja hahmot jo pääpiirteittäin suunniteltu. Käsikirjoitus valmistui heinäkuun puoleenväliin mennessä, ja elokuussa järjestettiin casting-tilaisuus. Kiinnostuneita oli runsaasti, ja taso oli tekijöiden mukaan erittäin kova. ”Valinta oli kuitenkin loppujen lopuksi yllättävän helppo”, tunnustaa Salmenmäki. Lavalla on lahjakas ja erittäin laajataustainen ensemble, tekijöitä on muun muassa TeaK:sta, TaiK:sta sekä Sibelius-Akatemiasta.

Tyylilajivalinnan vuoksi musiikkivalinnat olivat tärkeässä roolissa. Ääni- ja musiikkivastaavaksi löytyi Henri Penttinen, joka oli aiemmin ollut mukana Teatteri Toivon toiminnassa. ”En olisi voinut lähteä tähän mukaan ilman Henkkaa”, Salmenmäki lataa. Suurin osa kappalevalinnoista tuli selväksi jo käsikirjoitusvaiheessa. Esityksessä kuullaan muun muassa Chisun, Maija Vilkkumaan ja Musen kappaleita, itse sävellettyä musiikkia esityksessä on vain alun hidas ja minimalistinen intro-kappale. ”Se toimii puskurina, kun yleisö tulee kaupungin vilinästä katsomoon”, analysoi Penttinen. ”Olisihan se tosi raaka jos tulisi lähtö suoraan”, myöntää Haikola, viitaten alun koskettavaan hautajaiskohtaukseen.

Penttisen mukaan esityksen musiikki tarjoaa jotain, mitä levyltä ei saisi, toisin sanoen ”enemmän dynamiikkaa ja tulkintoja.” Yksi esityksen vahvimmista elementeistä on kuusihenkinen livebändi, jossa Penttinen itse soittaa kitaraa. Pieni ja intiimi teatteritila vaati muusikoilta venyvyyttä. ”Rumpali Lassi [Havukunnas] joutui opettelemaan kokonaan uuden soittotyylin esitystä varten”, kertoo Penttinen.

Narrin teatteritila saa tekijöiltä ristiriitaista palautetta. ”Näyttelijöille tilaa on tarpeeksi, mutta tanssijoita varten olisi kaivannut isomman lavan”, toteaa Salmenmäki. Kaksi asiaa aiheuttavat suurta hämmennystä. ”Se harmaa, kiiltävä lattia”, manaa Haikola. Salmenmäki puolestaan ihmettelee kattoritilää, joka aiheuttaa vankilamaisia varjoja näyttämölle. ”Pitäisi luottaa siihen, että on tarpeeksi ammattimaisia teknikoita jotka voivat käyttää tikkaita”, hän vinkkaa. Hapen henkilökunta ja johto saavat kuitenkin pelkkää suitsutusta. ”Tosi hyvin ovat olleet tämän jutun takana”, tekijät kiittelevät.

Yleisö on tekijöiden mukaan ollut ”ihan pähkinöinä”. Salmenmäki kertoo pitävänsä itse näytelmästä, koska ”sitä voi tulla katsomaan niin monella eri tapaa, keikkana, tanssiteoksena tai näytelmänä.” Vaikka esitys on monesti melankolinen ja käsittelee vahvaa aihetta, jättää se katsojalle toiveikkaan olon. Elämä jatkuu ja ihmiset liikkuvat eteenpäin, tunteille täytyy vain antaa aikansa.

Salmenmäki summaa lopuksi koko ryhmän tunnelman: ”Ollaan niin tyytyväisiä että hykerrellään. Onhan tää ihan helvetin hieno juttu.”

Lue Martti Mäkelän arvio esityksestä täältä. Elisa-musikaali Facebookissa.

Elisa-musikaalin tulevat esitykset:
Narrin näyttämöllä
la 4.2. kello 14.00 ja 19.00
la 11.2. kello 19.00
su 12.2. kello 19.00

Kulttuurikeskus Caisassa
pe 2.3. kello 19.00
la 3.3. kello 19.00
pe 9.3. kello 19.00
la 10.3. kello 19.00

Liput Lippupisteestä.

Juhlissa kiiteltiin Narrin henkeä ja muisteltiin kolmenkymmenen vuoden kohokohtia, sekä tietenkin laulettiin yhdessä. Sukupolvien puheessa kohtasivat niin Narrin perustajat kuin uusimmat tulokkaatkin. Yhteistä puheille oli Narrin hengen ylistäminen. Toiveissa siinsi myös narrimaisuuden ja Narrien leviäminen jokaiseen kaupunginosaan, kaupunkiin tai maahan.

Narrilaiset antoivat erityiskunniamaininnan 29 vuotta toiminnassa mukana olleelle Matti Salolle. ”Tämä on ainutlaatuinen paikka, jossa voi tehdä hienoja juttuja itseään lahjakkaampien ihmisten kanssa. Olen ajatellut että jatkan täällä niin kauan kuin minulla on jotain opittavaa tai kunnes ymmärrän mistä tässä elämässä on kysymys. Onneksi en tule sitä koskaan selvittämään.”, liikuttunut Matti sanoi.

Liian Hyvät Näyttelijät marssittivat lavalla kummallisten hahmojen kavalkadin.

Narrista sanottua:

”Narrina työn missio on ravistella, ihmetellä, kysellä, kyseenalaistaa ja auttaa vapautumaan ajatuksista ja asenteista, jotka eivät enää palvele sinua ja yhteisöäsi.”

”Narrissa voi elää hetkessä ja unohtaa ikävät asiat. Kunpa kaikki ihmiset ja paikat voisivat olla narrihenkisiä.”

”On kiva odottaa jotain kivaa, joten aina on kiva odottaa seuraavaa keskiviikkoa.”

”Olen kasvanut ihmisenä kolminkertaiseksi Narrissa.”

”Narri on toivottavasti tukenut kaikkia menemään siihen suuntaan mihin on menossa, tukenut omaa persoonallisuutta ja omaa itseään ja auttanut hyväksymään itsensä ja muut sellaisena kuin on.”

”Mistä muualta kuin Narrista voin löytää sekä vaimon että bestmanin?”

”Me oltiin ihan kreisejä ja haluttiin tehdä kaikenlaista. Mahtavaa oli, että me saatiin olla just sellaisia.”

”Narri oli mulle ensimmäinen ympäristö, jossa oli hyväksyttyä ja kannustavaa tehdä teatteria. Narri on ollut alkuunpaneva voima siinä ajatuksessa, että saa tehdä mitä haluaa.”

”Täällä mä voin olla just oma itseni.”

”Narrissa oli ihana ympäristö, kaikki kannustivat toisia. Ihmisten erilaisuus nähtiin rikkautena ja siitä nautittiin. On ihanaa että kaikki ovat erilaisia.”

”Narri on paras!”

Juhlissa nähtiin myös Jalmari Eskelisen ja Julius Hellan valmisteleman “30 vuotta Narrina” -dokumentin traileri.

Kolmenkymmenen vuoden taipaleen kunniaksi Narrista valmistetaan lyhyt dokumentti, johon nyt etsitään haastateltavia. Onko sinulla muistoja, toiveita, tarinoita tai muuta sanottavaa Narriin liittyen? Ota yhteyttä Jalmari Eskeliseen, jalmari.eskelinen@gmail.com, ja kerro lisää. Kuvaukset tapahtuvat pääosin marraskuussa, ja dokumentti valmistuu vuodenvaihteessa.

Alla hieman kuvia Narrin värikkäästä menneisyydestä.

On jälleen se aika vuodesta, että NarriFest pärähtää käyntiin ja täyttää kevään energisellä teatterilla!

Narrin ryhmien oma teatterifestivaali järjestetään 14.-15.5., ja luvassa on täyslaidallinen laatuteatteria. Toista kertaa järjestettävän festivaalin ohjelmistossa nähdään tänä vuonna muun muassa Skavabölen pojat. Kaikkiin esityksiin on vapaa pääsy!

NarriFestin ohessa Hapen alakerrassa järjestetään 11.-19.5. Mieluummin Narri kuin kuningas -näyttely, jossa nähdään valokuvia ja muita muistoja Narrin historian vaiheilta.

Narri on lasten ja nuorten teatteri- ja tanssitoimintaan erikoistunut Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen toimipaikka. Narrilla on kaksitoista omaa teatteri- ja tanssiryhmää, joissa 11–18-vuotiaat nuoret tutustuvat ammattilaisohjaajien johdolla ilmaisun eri muotoihin. Lue juttu viime vuoden NarriFestistä täältä.

NarriFestin aikataulu on seuraavanlainen:

Lauantai 14.5.
10:00 Liian Hyvät Näyttelijät: Pieni tarina ystävyydestä ja yksinäisyydestä
11:00 Stage-kärpäset: Demoja näytelmästä Kirjeitä
12:00 Kronk!: Mind The Gap
13:30 Tanssiteatteri
15:00 Kiertotähti: 8 naista

Sunnuntai 15.5.
10:00 Herrainseura: Skavabölen pojat
12:00 Ensilumi: Taikuri OZ
14:00 Sydänläppä: Kaunotar ja hirviö
15:45 Varjokuva: Hiljaisuus
17:30 Teatteri Toivo: Veronika päättää kuolla

Nähdään Narrissa!

Uusi forumteatteriesitys Klara Vappen! nähdään Narrissa lauantaina 9.4. kello 13. Esitys käsittelee alkoholinkäyttöä ja sen vaikutuksia forumteatterin keinoin. Esitykseen on vapaa pääsy!

Työpajassa harjoitellaan improvisaationäyttelemisen perusteita rennolla otteella. 15–20-vuotiaille tarkoitetussa työpajassa tehdään yksinkertaisia ja hauskoja harjoitteita.

Työpaja päättyy avoimiin harjoituksiin, joihin yleisö on tervetullut. Ohjaajina toimivat teatteri-ilmaisun ohjaaja Laura Toikander ja  freelance-näyttelijä Niko Rajala.

Ilmoittaudu mukaan 11.10. mennessä soittamalla numeroon p. 09 310 89102 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen  niko.rajala@hel.fi. Työpajaan osallistuminen on maksutonta.

Improtyöpaja Narrin näyttämöllä torstaina 14.10. kello 17.30–21 ja perjantaina 15.10. kello 12–17.

Ihan tiloissa Helsingissä on nuorten teatteriproduktio, jossa nuoret pääsevät tutkimaan kotikaupunkinsa nuorille suunnattuja tiloja ja ideoimaan teatteriesityksen.

Teatteriesitys lähtee kiertueelle Lokaviikoilla innoituksensa lähteille, kirjastoihin ja nuorisotiloihin.

Saako kirjastossa laulaa? Onko nuorisotalo kuin iso olohuone? Mitä jos joku ilta kirjaston hyllyjen välissä alkaa valtava draama?

Täytetäänkö katsomo yhdessä?

Ilmoittaudu mukaan!

Soita Narriin tai ilmoittaudu sähköpostilla Reetalle tai Sannalle! Ryhmän ensimmäinen tapaaminen on Lauttasaaren nuorisotalolla (Pajalahdentie 10 A)  maanantaina 13.9. kello 16.30–18.30. Muut harjoituskerrat järjestetään Lauttasaaressa ma 20.9., 27.9. ja 4.10. ja Narrissa la 18.9. ja 2.10. klo 12–16.

Ryhmän ohjaajina toimivat teatteri-ilmaisun ohjaaja Reetta Myyrä Narrin näyttämöltä ja yhteisöpedagogi Sanna Hautamäki eteläisestä nuorisotyöyksiköstä.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot: reetta.myyra@hel.fi p. 09 310 71 666 tai sanna.hautamaki@hel.fi

Jari Laakso toi mieleen todellisen brittiherrasmiehen.

Merikerttu Mutalan, Jari Laakson sekä Lari Noresvuon lauluesityksen London – París: Elämää lauluissa kuljettiin musiikin mukana menneeseen maailmaan. Kauniit ranskalaiset chansionit sekä brittiläisen popmusiikin helmet raikasivat heleästi kahden laulajan kurkuista. Lavastus oli pelkistetty, lavalla oli esiintyjien ja pianon lisäksi vain mikrofoni ja katulamppu tuomassa tunnelmaa. Mikrofonikin oli esillä vain näön vuoksi, sillä Multalan ja Laakson ääniä ei pienessä salissa olisi ollutkaan mitään järkeä vahvistaa. Esitys oli tarkoitettu tulevan näytelmän laulujen kokeilemiseen yleisön edessä. Niiden perusteella voi odottaa hyvää teatterimusikaalia, kunhan moinen valmistuu.

Narrin näyttämön ryhmiin otetaan jälleen uusia jäseniä. Jos haluat tutustua uusiin mahtaviin ihmisiin ja päästä oppimaan teatterin saloja, on Narri sinun paikkasi. Narrissa pääset improvisoimaan, käsikirjoittamaan, näyttelemään, puvustamaan ja pitämään hauskaa. Tänä syksynä aloittaa kaksi kokonaan uutta ryhmää, toinen harjoittelee tiistaisin kello 19–21 (18–25-vuotiaille), toinen perjantaisin kello 15.30–17 (9–12-vuotiaille). Myös vanhoissa ryhmissä on tilaa uusille, innokkaille nuorille. Vanhoihin ryhmiin otetaan niin monta nuorta kuin niihin vapautuu paikkoja. Ryhmät on tarkoitettu 11–18-vuotiaille. Paikkoja on rajoitetusti.

Narrin syyskausi alkaa 30.8. (tanssiteatteri aloittaa vasta 15.9.). Hinta syys- ja kevätkaudelta on yhteensä 50 euroa.

Ilmoittautuminen Narrin ryhmiin 16.–27.8. sähköpostilla narri@hel.fi. Ilmoittautumisviestiin tarvitaan nuoren tiedot (nimi, ikä, osoite, puhelin sekä sähköposti), huoltajan tiedot sekä ryhmä- tai aikatoive.