Vesi symboloi elämää ja on yksi sen perusteista. Ilman vettä ei ole elämää. Vesi voi olla samaan aikaan sekä hellä, haavoittuvainen ja kiltti että julma, hyökkäävä ja itsepäinen. Valitsin veden näyttelyni aiheeksi, sillä se kätkee sisäänsä elämää. Se on kuin salaperäinen ystävä. Haluat tutustua paremmin häneen, muttet koskaan onnistu siinä täysin.

Olen valokuvaajana kuin lentämistä opetteleva linnunpoikanen. Olen kokeilunhaluinen ja uskalias, mutta siipeni eivät vielä kannattele minua. Jotta ne kannattelisivat, minun on saatava kokemusta ja kuultava ihmisten ajatuksia kuvistani.  Näyttelyn avulla tuon töitäni ihmisten eteen: katsottavaksi, koettavaksi ja tunnettavaksi. Niiden herättämien ajatusten ja tunteiden avulla kehitän itseäni valokuvaajana.

Töiden taustalla on Inka Vänttinen, pian parikymppinen valokuvaajan alku Helsingistä. Kiinnostukseni valokuvaukseen kasvoi pikkuhiljaa, mutta kunnolla opettelin valokuvaamaan saatuani seitsemäntoistavuotis-syntymäpäivälahjaksi isältäni kameran. Sen jälkeen olen kokeillut siipiäni linssin takana kuvaamalla muun muassa ihmisiä, luontoa ja kaupunkeja sekä tekemällä valokuvaustöitä. Kun minulta kysytään miksi valokuvaan, vastaan siihen että haluan ikuistaa elämän kauniit asiat ja jakaa ne muiden ihmisten kanssa. Muistot haihtuvat pois, mutta valokuvat muistuttavat niistä ja niiden olemassaolosta. Voisin kuitenkin sanoa, että olen erikoistunut ainakin toistaiseksi luontokuvaukseen. Luonto aiheena on monimuotoinen, värikäs, hätkähdyttävä ja alati muuttuva. Aurinko nousee joka aamu, mutta ikinä auringonnousu ei ole samanlainen.

Toivotan sinut sydämellisesti tervetulleeksi näyttelyyni. Mikäli teoksista, näyttelystä tai muusta asiaan liittyvästä herää minkäänlaista asiaa, pyydän että ilmaiset itseäsi minulle. Yhteystietoni ovat esillä näyttelyssä. Pyydän että jätät merkkisi myös vieraskirjaani, niin tiedän että kävit.

Inka Vänttinen